Hae tästä blogista

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Ompeluksia


Laiskuus, vai mikä lie vaivaa kun en mitään tänne blogiin saanut laitettua. Sukista taitaa löytyä jo kaikki versiot, aina löydän muistiinpanot kun tarvitsen. Ei ole tullut laitettua sukista mitään, vaikka niitä edelleen neulon. Nyt uuden ompelukoneen ja saumurin ansiosta on tullut ommeltua enemmän kuin ennen.

Laitanpa nyt muutaman mitä olen ommellut. On sitten kiva katsella, kun aikaa kuluu. Vähän on ompelutaidot ruosteessa, jos niitä niin erityisesti koskaan on ollutkaan. Senhän jo kaikki varmaan tietääkin, että kirppiksiä koluan, välillä löytyy kankaitakin. Kirppiskankaita  näissä enimmäkseen on käytetty. 




Niin se aika kuluu, tyttärentytär täytti 3 vuotta. En juuri leluja hänelle osta, vaatteita ja kirjoja. Nyt kuitenkin ajattelin tehdä nukelle kantokassin. Onhan hänellä nukelle rattaat ja vaunut, mutta tämän voi helpommin ottaa mukaan reissuun. Materiaalina kaikenlaisia jämäpaloja, vanukin ostettu Tallinnasta 70% alesta. Minäkö nuuka! Ei suinkaan…



Sitten ”tilaustyö”. Tämä tyttärentyttäreni  kun on ihan tavallinen lapsi, niin kun ne yleensä on. Niin hänkin nukkuessaan pyörii sänkyä päästä päähän. Välillä sitten tulee pääty vastaan, siihen pyydettiin tyynyä, ei pää kolise sängyn päätyyn. Muumikankaassa on vetoketju, jos tarvitsee pestä. Tyynyn pituus n. metri. Niin, pitää tietysti mainita, että vanu on Ikeasta. Ostin tynnyn joka maksoi 1,49. Jos olisin ostanut erikoisliikkeestä vanua, olisikona 10 euroa riittänyt?



Nukenrattaisiin tein peiton ja tyynyn. Vanhoista varastoista löytyi kangas. Tai kirppikseltä alun perin tietysti sekin. Ellen väärin muista 30 senttiä maksoi kangasmalli. Sellainen joita kaupoissa on kun eri värejä vaikka tilattavista kankaista esitellään.




Vaikka kesä onkin, aina ei ole lämmin. Pitihän mummun pienelle tehdä fleece takki. Kangas sentään Eurokankaasta, ei tietysti pakasta, vaan palalaarista. Kuinkas muuten. Vetoketju ostettu joskus kirppikseltä…



Kesämekko SPR:n kangaslaarista. Olisikohan hinnaksi tullut euro?



Tämän tunikan kangas maksoi kirppiksellä 3 euroa. Kaavoja ei ollut, mutta oli T-paita josta tein kaavat.





lauantai 5. toukokuuta 2018

Mulla on uusi ompelukone!



Nyt on niin iso ilo, että pitää kertoa muillekin. Olen vähän tuuriompelija, välillä kone on ollut kaapissa pitkiä aikoja, välillä ommellut pakolliset, joskus taas innostunut enemmänkin ompelemaan. Muutama kuukausi sitten pyysin, että saisin tehdä 4 päiväistä viikkoa, nyt jaksaa ja ehtii tehdäkin jotain, viimeaikoina olenkin jotain ommellut. Minulla on ollut sama kone reilu 20 vuotta, mutta olen miettinyt uuden ompelukoneen ostamista, tänään ostin sitten uuden. Ei vanhassakaan varsinaista vikaa ollut, mutta uutta teki mieli.

Tunteja selasin nettiä, mikä merkki, mikä malli ja mistä. Merkki oli jo mielessä, mutta hain vahvistusta ajatukselleni. Bernina olisi hyvä. No, mikä malli? En halunnut/tarvinnut mitään erikoista, päädyin Bernina 330 koneeseen. Koska minulla oli tarjota vanha kone vaihdossa, ajattelin kysellä sähköpostilla tarjouksia. Lopulta oli 2 tasavertaista, valitsin Erkin sauma & tikki-liikkeen. Ensinnäkin netissä on heitä kehuttu, jos ei muitakaan erityisesti moitittu. Muiden vastaukset oli vähän kuin valmiita sabluunoita, sellainen samanlainen oli kai lähetetty jo 200 kysyjälle aiemminkin.  Kaikki vastasivat nopeasti,  mutta tästä liikkeestä he vastasivat juuri minulle. Eli päätös syntyi ihan tunnepohjalta, käydessäni liikkeessä tiesin valinneen oikein. 

Ja se ompelukone sitten. Se on aivan ihana! Voihan se olla, että mikä tahansa tämä päivän kone on parempi kuin entinen. Ihan sama, muutaman tunnin ompelin tänään ja nautin joka tikistä. Verhot piti ommella, eli suoraa saumaa ompelin, mutta jo siinäkin huomasin kuinka fiksu kone on. Lanka menee neulansilmään "kone voimin" ja neula jää automaattisesti alas tai ylös – valinnan mukaan - kun jalan nostaa polkimelta. Tässä työssä valitsin sen, että neula jää alas. Tosi fiksu toiminto, kangas ei karkaa kun taitetta asettelee, hyvin kävi näinkin, en edes nuppineuloja laittanut. Voihan kaikissa koneissa jättää neulan alas taittelun ajaksi, mutta tämän toiminnon teki kone ihan itse, en minä. Muitakin herkkuja koneessa on. Minulla on kokemusta vain tämä yksi päivä, mutta olen tosi tyytyväinen valintaan.

Tässä hommassa on vain yksi huono juttu, miksi en ostanut aiemmin!!!

Jokaisessa blogissa lukee jossain kohtaa "tämä ei ole maksettu mainos". Ei ole tämäkään. En usko että missään huonoa palvelua saa. Mutta jossain kaupassa aistii, että vaan kauppa kiinnostaa, sehän se heidän tarkoitus ymmärrettävästi on. Mutta tuntui, että he olivat aidosti ilossani mukana. Ja jos/kun tarvitsee, korjaus ja huolto hoituu samassa paikassa 

Tänään oli upea aurinkoinen päivä ja niin taitaa olla huomennakin, mutta minä en mene ulos, vaikka pihalla olisi paljon tehtävää. En mene!!! Minä ompelen. 

PS. Nälkä kasvoi syödessä. Vaihdoin saumurinkin uuteen. Vanhassa en koskaan oppinut säätämään lankoja kunnolla, kummassa lienee vika, minussa vai koneessa? Nyt ei tarvitse tapella, taulokosta vaan katson, että mitäs nappia nyt väänetään ja taas toimii. Koska olen tyytyväinen ompelukoneeseen, valitsin saman merkin Berninan L460. Kyllä nyt kelpaa!

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Eko kesämekkoja




Löysin kirppikseltä hyväkuntoisen T-paidan, koko XL. Sehän oli sopiva tarkoituksiini.





Paapiin kaavat taas käyttöön. Koko on 104, kun toivottavasti tulisi niin lämmintä, että voisi piankin käyttää, ei siis kovin paljon kasvunvaraa. Olinkin aiemmin piirtänyt T-paidan kaavat, käytin niitä. Vähän kainalon alapuolelta vedin suoran viivan niin leveälle kun kangasta riitti. Hihoihin ja helmaan jätin valmiit tehtaan saumat. Kaula-aukko on vaan aina se kohta jota en saa sellaiseksi kun haluaisin. Ompelukoneessa on kyllä joustotikki, mutta mielestäni se ei ole kuitenkaan toimiva, tai ainakaan nätti. Ompelin sitten taas siksakkia.




Tähän settiin tarvittiin 2 T-paitaa. Nekin tietysti kirppikseltä, aina joskus onnistuu löytämään uusia tai vähän käytettyjä. Tämä saattaa kuitenkin olla vähän reilun kokoinen setti.  Housut on kuitenkin polvihousut, mutta jos mekko on reilu, pitää sitten käyttää eri aikaan. Olkoon housut sitten kesähousut, toisaalta mekossa on lyhyet hihat, eli kesällä sitäkin pitäisi käyttää. Nähtäväksi jää onko sopivat kesäaikaan. Mekko näyttä aika leveältä kuvassa, mutta mielestäni oikeasta ihan hyvä oikeasti.

torstai 5. huhtikuuta 2018

Saumurilla vaatteita 110 cm ihmiselle




Ompeluksia 110 cm mittaiselle

Olen ollut melkein 2 viikkoa talvilomalla. Onni onnettomuudessa oli, että miehellä ei ollut lomaa, sain touhuta ihan omiani kaiket päivät, pois lukien pääsiäinen. Ei tarvinnut mennä eikä tulla, hyvää harjoitusta tuleviin eläkepäiviin. Vaikkakin 2 vuotta tuntuu loputtoman pitkältä, ei auta kun odottaa, että aika kuluu, toisaalta kun ajattelee 2 vuotta taaksepäin, sehän oli ihan hetki sitten.  Jos terveyttä riittää ja pää pelaa, en todellakaan kuulu joukkoon jotka valittavat, ettei ole mitään tekemistä. No, kukin tavallaan, mutta niin kauan kun kankaita ja lankaa riittää, ei minulla ole mitään hätää.

Se kai on tullut selväksi, että tykkään käydä kirppiksillä, vaikka en yleensä mitään erityistä etsikään. Satuin sopivasti kohdalle kun SPR-kontissa myyjä laittoi esille t-paitoja. Paljon niitä oli ja olivat uusia, euron kappale. Ostin mustat ja vaaleanpunaiset, suurinta kokoa mitä löytyi. Ompelin tyttärentyttärelle legginssit.  Helmassa olevan valmiin sauman jätin lahkeensuuksi. Kaavat kopion Piipaan kaavakirjasta. Sivumennen sanoen, on mielestäni tosi hyvä kirja. Vaatteiden mallit hyviä ja selostettu työvaiheet niin, että on helppo ymmärtää. Monet kaavoista on mielestäni helppo soveltaa, jos tarvetta muutoksille on. Jos vaan yhtään tarvetta tämmöiselle kaavakirjalle on, suosittelen.




Tämäkin tunika on Piipaan kaavoilla tehty. Ja yllätys, kirppiskankaista. Olihan hihatkin voinut tehdä nallekankaasta, mutta sitä ei ollut tarpeeksi, menee näinkin.




Tämän puseron tein jo muutama viikko sitten. Kirppiskankaasta sekin. Vein sen jo tyttärentyttärelle. En odottanut mitään kommenttia, mutta se tuli kysymättä ”heeno”. Eli jos kelpaa hänelle, saa kelvata muillekin.


Ongelman näissä vaan ollut ompelukone. Tikki on vähän epätasaista. Mutta kun ajattelin viedä koneen huoltoon, hoksasin että milläs minä sitten lomalla ompelen? En sitten vienyt, putsasin ja öljysin. Täytyy vaan tyytyä vähän huonompaan tikkiin. 


Peitto neulekoneelle



Peitto neulekoneelle

Joskus kauan sitten aloin tekemään tilkkutyönä peittoa neulekoneelle. Suojaksi, ettei pölyynny. Sitä tosiaan tarvitaan, koskahan olen sillä viimeksi mitään tehnyt…  Suunnitelmia on, mutta kun ei ole olevinaan koskaan tarpeeksi aikaa. Tämä tilkkutyö ei kestä lähempää tarkastelua, mutta kelpaa tarkoitukseensa. Mitään suunnitelmaa palojen sijoitteluun ei ollut, teemalla "otetaan seuraava pala". Tilkut olivat ihan ö-luokan paloja, olisi yhtä hyvin voinut heittää pois, mutta kun minä olen huono heittämään mitään käsityömateriaalia pois. Yhdenkin kankaan tunnistin kankaaksi josta olin joskus tehnyt essun. Tytär oli silloin taaperoikäinen, ja nyt on 41! Sininen kangas josta välikaitaleet on tehty, oli vanha helmalakana. Joissain kohdissa näkyy, mikä puoli oli ollut ikkunaan päin, aurinko on haalistanut.  

On nämä tilkkutyö aika järjetöntä puuhaa. Ensin jopa ostetaan uusia kankaita, sitten leikataan pieneksi silpuksi ja ommellaan uudeksi kankaaksi. Mutta kiva niitä silti on tehdä.

Vuori käsityökoriin








Vuori käsityökoriin



Ostin kirppikseltä neljällä eurolla siistin, ehjän korin. Tein vuorin koriin, koska aina on joku terävä punoksen pää johon langat tarttuu. Kangas löytyi omista varastoista, ostettu ties milloin. Pitsi hankittu kirppikseltä. Langat joilla kankaan solmin kahvoihin, on leikattu puserosta. Lähes kaikissa puseroissa on kapea nauha, jolla estetään puseron putoaminen henkarilta. Eihän niitä saa roskiin heittää! Aina löytyy jotain käyttöä, ennemmin tai myöhemmin. Tein taskun käsirasvalle ja kynälle. Kyllähän ne voisi korin pohjallakin olla, mutta kun ovat, kynä kärki alaspäin ja käsirasvan korkki kohti pohjaa, valuu nesteet alas ja molemmat on heti käyttövalmiina. Sen virheen tein, että ompelin taskun ensin parisenttiä alareunasta ylöspäin, mutta se ei ollut hyvä. Käsirasvapurkki painoi sen verran, että otti pohjaan kiinni ja veti kangasta alaspäin. Aikani asiaa harmittelin, kunnes keksin että ”siirrä tasku”!!! Nyt se on ommeltu ihan alas, jopa pari senttiä pohjan ja sivukappaleen sauman päälle.



Sen kummempia ohjeita minulla ei ollut. Mittasin korin ympärysmitan, tein sen kahtena kappaleena, että sain halkion kahvojen kohdalle. Pohjasta piirsin ”kaavan”. Ompelin reunakappaleen valmiiksi ja rypytin alareunan sen verran että oli sopiva pohjakappaleeseen.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Kierrätystä: Ompelukoneelle kassi



Kassi ompelukoneelle


Tämän tarkoitus ei ole olla mikään ompelutaidon näyte, eikä se totisesti sitä olekaan. Mutta tehtävänsä täyttää, eli suojata pölyltä. Kassi on joko vaatehuoneessa, eikä sitä kukaan sietä siellä katsele. Tai pöydällä, eikä silloinkaan yleisöä ole kovinkaan paljon. Mutta jos se kelpaa minulle, saa kelvata muillekin. Sisältä lähinnä on ei esittelykelpoinen. Mallia ei ollut, mittailin ompelukoneen, siinä sitä oli kaavaa kerrakseen. 

Materiaalit on kaikki omista varastoista löytyneitä. Värikäs kangas, loppupalat muinoisesta kassiprojektista. Vuori vanhat käytöstä poistetut verhot. Päällisen (sivut) valkoinen loppupalat verho-ompelusta. Vetoketju jostain täkki/tyynypussista, joka tuli tyynyn tai täkin mukana, muovit on heitetty aikaa sitten roskiin, mutta vetoketjun otin talteen myöhempää käyttöä varten. Nyt oli se hetki. Vanu on uutta ja käyttämätöntä, mutta sekin Tallinasta ostettu -70% hinnalla. Ja hihnat muinoisesta repusta, josta muu osa on jo roskiksessa. Kyllähän mulle nauretaan, kun kerään milloin mitäkin jostain roskiin menevästä – ja joskus nauran itsekin. Mutta tässä se taas nähdään, kyllä olisi jäänyt tekemättä, jos olisi pitänyt lähteä jotain hakemaan kangaskaupasta. Eikä kassi oikeastaan maksanut mitään, kun kaikki on ”jätettä”.

Tämä blogittaminen on viime kuukausina jäänyt tosi vähälle, vaikka samaan tahtiin neulon kuten ennenkin. Mutta viikon päästä alkaa talviloma. Koska lomasuunnitelmia ei ole, nautin kun voin ommella, neuloa ja vaikka päivittää blogia. Kun miehellä ei ole tänä talvena lomaa, saan päättä itse miten aikani vietän. Ei niin, että muilla lomilla olisin muiden määräiltävänä, mutta nyt on hyvä tilaisuus linnoittautua omaan huoneeseen ja tehdä mitä lystää. Ja tietysti jossain välissä hoitaa mummun hommia!

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Essu pienelle leipojalle

Essu Mummun pienelle

2,5 vuotias on jo innokas leipomaan ja piirtämään, mutta käsi ei aina ole vakaa, sotkuahan siitä syntyy, joskus. Minulla kun on taipumus hamstrata kaikenlaista, niin nytkin löytyi sopiva kangas. Tai oikeastaan kerni, kevyttä sellaista, melkein kuin pelkkä kangas. Löytyi sopiva ohjekin. Ohje on tehty essuksi kaksinkertaisesta kankaasta, vähän kuin vuoritettu. Mutta vaikka olisi 2 kangasta, se ei aina auta, jos oikein innostuu. Tästä kankaasta ei mene taikinat, eikä muut sotkut läpi. Voihan sitä käyttää vaikka ruokalappunakin, kun ”minä itse” syö, se ei ole aina niin osumatarkkaa hommaa.

Täältä löysin ohjeen. Kaavat voi tulostaa A4 paperille, liimaa ja leikkaa systeemillä saa hyvät kaavat. Kokoja taisi olla 1-10 vuotiaalle.

Kun oikein innostuin, tein toisenkin samantien, toinen kotiin, toinen Mummulaan.



Edestä


Takaa


sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Villasukat koko 44 ja 38




Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5
Menekki: 140 g
Koko: 44

Aloitus 56 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 50 kerrosta. 14 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko, neulo 10 kerrosta sileää. Vahvistettu kantapää, jako 8-10-8. Neulo suoraa 52 kerrosta. Sädekavennus.





Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5
Menekki: 120 g
Koko: 38


Aloitus 52 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 50 kerrosta. 13 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko, neulo 10 kerrosta sileää. Vahvistettu kantapää, jako 8-8-8. Neulo suoraa 46 kerrosta. Sädekavennus. 


*****

Nämä ovat tilaussukat. Vakioasiakas.


Villasukat koko 40 ja 42



Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5
Menekki: 135 g
Koko: 42

Vaaleanruskeat: Aloitus 56 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 50 kerrosta. 14 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko, neulo 10 kerrosta sileää. Vahvistettu kantapää, jako 8-10-8. Neulo suoraa 50 kerrosta. Sädekavennus.






Kaikki kolmet sukat neulottu samoilla nuoteilla. Lanka on 7 veljestä, mutta jotain vuosikertalankaa. Tummemmat vihreät ovat kokoa 40. Näin on eroja langoissa, vaikka samaa ovat olevinaan.





Edelleen samat silmukat ja mitat, mutta lankana Lauri. Ei ole Novitan, mutta samoilla tiheyksillä ja muilla tiedoilla. Koko 42

torstai 28. syyskuuta 2017

Monta paria sukkia


Olen joskus ennenkin tänne kirjoitellut sukkien kokonumeron vaihtelusta, laitanpa taas samaa asiaa. Selitystä minulla ei ilmiölle ole, niin vaan tapahtuu. Vaikka on samaa lankaa, mutta eri vuosikertaa tai väriä, tulee sukista erikokoisia. Kun neulon sukkia, lasken aina kerroksia, en koskaan senttejä, näin pitäisi tulla aina samanlaisia, vaan eipä tule. Ensinnäkin jos mittaa sukat kun ne on valmistuneet tai puolen vuoden päästä uudestaan, on koko eri. Esim. varrettomat sukat/tossut Novitan Isovelilangasta, musta ja vihreä on samankokoiset, mutta painoeroa lähes 10g! Koko sentään on suunnilleen sama.

Jos joku tekee sukkia minun silmukka ja kerrosmäärillä, omalla vastuulla.  Lisäksi sädekavennus saattaa hämätä, kavennusosuuden korkeus muuttuu sen mukaan paljonko on silmukoita puikolla. Välikerrosten määrä vaihtelee. Ulla neuvoo näin

Kävijöitä täällä tuntuu olevan, kiitos siitä. Välillä olen ajatellut jo muuttaa blogin yksityiseksi, mutta ainakin toistaiseksi on jäänyt tekemättä. Tosin blogit taitaa olla jo vähän vanhanaikainen muoto. Mutta omani onkin itseäni varten, löydän täältä tiedot, eikä tarvitse miettiä jokaista sukkaparia uudestaan. Muut taitaa esitellä töitään Facebookissa, Pinterestissä ja ties missä. 



Lanka: Novita Nalle + Nalle Taika
Puikot: 3
Menekki: 80g
Koko: 39


Aloitus 56 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 50 kerrosta. 14 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko = 52 silmukkaa 13 s./puikko. Neulo sileää 10 kerrosta. Vahvistettu kantapää, jako 8-10-8. Neulo suoraa 60 kerrosta, kantapäästä laskien. Sädekavennus. 


Lanka: Novita Nalle Kukkaketo
Puikot: 3
Menekki: 75 g
Koko: 36


Aloitus 56 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 50 kerrosta. 14 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko = 52 silmukkaa 13 s./puikko. Neulo sileää 10 kerrosta. Vahvistettu kantapää, jako 8-10-8. Neulo suoraa 54 kerrosta, kantapäästä laskien. Sädekavennus. 


Lanka: Novita Isoveli
Puikot: 4,5 bambu
Menekki: n. 90 g, eli 1 kerä riittää

Aloitus 40 silmukkaa, 1 oikein, 1 nurin, 5 kerrosta. 10 s/puikko. Vahvistettu kantapää, jako 6-8-6. Neulo suoraa 40 kerrosta/koko 38 – 46 kerrosta/koko 42, kantapäästä laskien. Sädekavennus. 

Musta ja vihreä, samankokoiset. 


Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3
Menekki: 95 g
Koko: 39


Aloitus 60 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 60 kerrosta. 15 s/puikko. Kavenna 1 silmukka/puikko = 56 silmukkaa 14 s./puikko. Neulo sileää 10 kerrosta. Vahvistettu kantapää, jako 9-10-9. Neulo suoraa 50 kerrosta, kantapäästä laskien. Sädekavennus. 


Lanka: Novita 7 veljestä Polar
Puikot: 3,5
Menekki: 175 g
Koko: 39


Aloitus 64 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 12 kerrosta. Suoraan ilman kavennuksia 30 kerrosta. Kavenna joka 8. kerros. 1. puikon alussa ja 4. puikon lopussa. Kavenna kunnes on jäljellä 48 silmukkaa. Neulo suoraa ilman kavennuksia kunnes varsi on tarpeeksi pitkä, itse neuloin 8 kerrosta. Aloita vahvistettu kantapää. Kantapääjako 8-8-8. Neulo suoraa 48 kerrosta. Sädekavennus. 


Nämä samoilla silmukoilla ja kerroksilla, kun seuraavat. Varteen tehty kuplaneuletta: ohje vaikka täältä


Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3
Menekki: 75 g
Koko: 37


Aloitus 52 silmukkaa, 2 oikein, 2 nurin, 10 kerrosta. 13 s/puikko. Raidoitus 4/4. Neulo sileää 45 kerrosta. Vahvistettu kantapää, jako 8-10-8. Neulo suoraa 52 kerrosta, kantapäästä laskien. Sädekavennus. 




perjantai 11. elokuuta 2017

Sukat tuolinjalkoihin




Tytär halusi ruokapöydän tuolinjalkoihin sukat, oli nähnyt netissä jollain ja ihastui. Virkkasin kaksinkertaisesta Kotiväkilangasta, koukulla 3,5. Sen enempää en tähän silmukoita laita, kaikki tuolit on eri kokoisia. Mutta mittaamalla ja pari kertaa purkamalla asia selviää, jos haluaa tuolin sukkia virkata. 6 tuolia, eli 24 sukkaa virkkasin. Lankaa meni yhteensä 350 g.


Olen toimittanut näitä perille, aina kun on valmista tullut. Tuolista ei ole kuvia, mutta aika passelit on. Huopatarratkin on keksitty, mutta miksi ei homma toimi näinkin.

maanantai 7. elokuuta 2017

Kesämaaluksia



Eihän se ole kesä, eikä mikään, jos ei jotain maalaa. Viimekesänä maalasin pöydän ja yhden tuolin, jotka ovat parvekkeella. Syksy yllätti, ja toinen tuoli jäi maalaamatta. Asia on nyt korjattu. Ostin aikoinaan 4 tuolia ja pöydän jostain tarjouksesta, taisin maksaa kaikista 24 euroa. 2 tuoleista on jo muuttanut appivanhempien mökille. Ostin uuden kankaan tuoleihin. Kangas on jotain homesuojattua ja ties mitä, lisäksi maalit, kaikki tarvikkeet  maksoi enemmän kun kaikki kalusteet aikanaan. Lisäksi nämä kalusteet on parvekkeella, jossa ei oikeastaan kukaan koskaan ole, kun on olemassa terassikin, jossa vähän enemmän tilaa. Ei mitään järkeä, mutta mitä väliä.

Lisäksi maalasin yhden pöydän joka on ulkona sään armoilla. Alunperinkään se ei ole ollut mikään laatupöytä, mutta on kelvannut terassille grillauksessa apupöytänä.


Löysin kirppikselta vanerilokerikon, sen alkuperäisestä käytöstä ei ole tietoa, hinta huima 1,50 euroa.  Keksin sille heti uuden käyttötarkoituksen. Koska se oli puunvärinen, lakattu, sehän pitää tietysti maalata! Pinnassa oli lakka, tiesin oikein hyvin, että se pitää ensin hioa, mutta koska lokerot on niin pieniä, että hiomakone ei olisi ollut paras vaihtoehto, en käsin alkanut sitä hiomaan. Tiesin riskin, mutta ei kun maaliruisku laulamaan. No niinhän siinä kävi, että lakka vähän tulee paikoin läpi, mutta kun se ei näy, sitä ei ole olemassa. Mutta kyllä kelpaa oikein hyvin tarkoitukseeni, nyt on lankarullat kaikki samassa paikassa ja näkyvillä.


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Lankaa Virosta

Alpakkafarmi Virossa

Alpakkafarmille menon keksi mieheni, jota eläimet kiinnostaa. No kyllähän minä alpakan tiedän, sehän tarkoittaa lankaa, sinne! Kaikissa kolmessa maassa missä ajeltiin huomattiin; että opastus on aika huonoa, ilman navigaattoria ei löydä mihinkään. Tai on opastusta tyyliin, moottoritiellä nopeus 110 km/h, on kyltti ”kahvila 40m” kuka hullu sellaisissa nopeuksissa lyö jarrut pohjaan.

 Alpakkafarmille, ei tainnut olla päätiellä opasteita, mutta peltoteitä ajaessa, risteyksissä oli opasteet. Nettisivuilla on ajo-ohjeet, ainakin jos ajat Tallinna-Pärnu tietä, kannattaa poiketa. Tässä suomenkieliset selostukset ja täällä kotisivut. Alpakoiden lisäksi oli koira, kissa, angorakani, vuohia ja 4 erittäin koreaa kukkoa. Ja miljoonittain kärpäsiä… 5€ per nokka maksoi, opastus englanniksi, erittäin perusteellisesti. Ostin kaksi kerää alpakanvillalankaa, joka tosin oli kotoisin Perusta, 4 euroa kerä. Värejä oli aika paljon, mutta ostin varmanpäälle, harmaata. Ihan itselle teen jossain vaiheessa sukat. Oli myynnissä myös heidän alpakoiden villasta tehtyä lankaa ja muutakin alpakkalankaa. Lisäksi valmiita neuleita.  Lapsille tämä on kiva paikka, myös koko perheelle, kotoisa ystävällinen tunnelma, suosittelen. 


Silkinpehmeää alpakan villaa

Nettilinkkien lisäksi kuva esitteestä. 




Vaikka ei ollut tarkoitus ostaa lankaa, alpakkavillan lisäksi ostin kuitenkin Pärnusta yhden kerän. Teksrena kerän ostin. 100g maksoi 1,95. 100g 350metriä, 80% villaa 10% akryyliä ja 10% polyesteriä.  Ei voi kalliiksi moittia, värejä oli aika paljon. Tarkkaa osoitetta en muista, mutta Pärnun vanhassa kaupungissa pääkadun (se missä kaikki turistit kulkee, onko pääkatu vai mikä?) poikkikatu. Samassa kaupassa myytiin myös valmiita käsitöitä, ystävällinen myyjä. 

Käsityökirjoja matkamuistoksi

Kirjoja matkamuistoiksi

Koska en halua ostaa varsinaisia matkamuistoja, ostelen kirjoja ja lankoja. Kielihän on täyttä munkkilatinaa, mutta kuvat ”suomeksi”.  Ostaessani Virossa korinpunontakirjaa, myyjä kysyi jotain. Ymmärsin että hän kysyi onko minulla jotain kanta-asiakaskorttia, siihen osasin vastata, ettei ole. Sen jälkeen tuli tarinaa pitkät pätkä, josta en mitään ymmärtänyt, ehkä sitten tarjosi minulle sitä kanta-asiakaskorttia, tai jotain… Sanoin vaan, etten osaa vironkieltä. Ihmettelee varmaan vieläkin, miksi sitten ostin vironkielisen kirjan. Jos jostain kohtaa kirjojen ohjeista pitää tekstiä selvittää, onhan netissä kääntäjiä. Suurin osa selviää kuitenkin kuvien ja ruutupiirrosten avulla.





Korv

Kirjan korit on tehty pajusta (tai jostain?), mutta materiaalia voi keksiä vaikka mistä, alkaen vaikka paperista. Kuvat on selkeä, ja ennen kaikkea hinta halpa, oli jossain alessa/poistomyynnissä 2,36 €. Ostettu Apollo kirjakaupasta/Järve keskus.






Paberpunutised

Tässäkin kirjassa selkeä kuvitus. Tuleeko minun koskaan mitään koria punottua, se on sitten toinen juttu, mutta ei ainakaan ohjeet puutu, jos into iskee. Tämän hinta oli 14,19€. Ostettu Pärnusta/Kaubamajakas kauppakeskuksesta, Apollo kirjakaupasta. N. 3 km rannalta, fillarimatkan päässä.




Latviesu zeku raksti

Kirjoneulesukkia. Kai nämä jotain Latvian perinnemalleja on? En ole oikein kirjoneuleen ystävä, mutta jos taas joskus kokeilisi. Nämä on niin kirjavia, että menee pienemmätkin kerät, kun yhtä väriä on usein vain pari kerrosta. Ostettu Latviasta, 9,99€. Nyt en millään muista mistä kaupasta tämän ostin. Joku pienehkö ostari, samassa paikassa oli Maxima ruokakauppa, jonka vieressä oli pieni kirjakauppa ja ystävällinen myyjä.



Kojiniu ir slepeciu mezgimas virbalais

Kirjoneulesukkia ja –tossuja. Selkeät kuvat ja vähän sovellusta, hyvä tulee. Tämä ostettu Vilnasta, hinta 9,65€. Vaga knygynu tinklas, oli kirjakaupan nimi, missä kadulla se oli, en enää muista. Kaikki (5kpl?) käsityökirjaa olivat katonrajassa olevalla hyllyllä, myyjä kyllä ystävällisesti haki tikkaat ja ojenteli minulle kirjoja.  





Pistinui mezgimas virbalais (2)

Kirjoneulelapasia ja –sormikkaita. Samalla ohjeella kun aiemmat, katsotaan kuvat ja sovelletaan. Hinta oli 4,40€. Tämä (ja seuraava) kirja on ostettu Vilnasta Akademine knyga, osoite universiteto g. 4. Tämä oli kai joku yliopiston kirjakauppa, joka oli auki vain keskiviikkoisin klo 10-18. Mikä tuuri, satuin juuri oikeaan aikaan paikalle. Siellä oli jotain sählinkiä ja säätöä kirjojen hintojen kanssa, piti oikein soittaa johonkin. Mutta lopputulos oli se, että toisen kirjaa alennettiin. Toinen kirja maksoi 4,32 ja toinen 4,40€. Ei voi kalliiksi moittia, vaikka ovatkin pehmeäkantisia ja n. puolenarkin kokoisia.





Apykakliu, saliku, skaru, mazgimas virbalais


Tässä kirjassa on shaaleja, huiveja ja kaulureita. Samanlaisin ohjein, ruutupiirrokset ja selkeä kuvat.