Peitto neulekoneelle
Joskus kauan sitten aloin tekemään tilkkutyönä peittoa
neulekoneelle. Suojaksi, ettei pölyynny. Sitä tosiaan tarvitaan, koskahan olen
sillä viimeksi mitään tehnyt… Suunnitelmia
on, mutta kun ei ole olevinaan koskaan tarpeeksi aikaa. Tämä tilkkutyö ei kestä
lähempää tarkastelua, mutta kelpaa tarkoitukseensa. Mitään suunnitelmaa palojen sijoitteluun ei ollut, teemalla "otetaan seuraava pala". Tilkut olivat ihan ö-luokan
paloja, olisi yhtä hyvin voinut heittää pois, mutta kun minä olen huono
heittämään mitään käsityömateriaalia pois. Yhdenkin kankaan tunnistin kankaaksi
josta olin joskus tehnyt essun. Tytär oli silloin taaperoikäinen, ja nyt on 41!
Sininen kangas josta välikaitaleet on tehty, oli vanha helmalakana. Joissain
kohdissa näkyy, mikä puoli oli ollut ikkunaan päin, aurinko on haalistanut.
On nämä tilkkutyö aika järjetöntä puuhaa. Ensin jopa ostetaan
uusia kankaita, sitten leikataan pieneksi silpuksi ja ommellaan uudeksi kankaaksi.
Mutta kiva niitä silti on tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti